Itämeren eläimet tutuiksi pelaamalla

Osallistuimme ryhmämme kanssa Utele - Tunnetko meresi -tapahtumaan Naantalin kirjaston lastenosastolla. Jaoimme tietoa Itämerestä pelin kautta. 

Itämeren eläimet ja niiden uhanalaisuus tulivat tutuksi innokkaan muistipelin pelaamisen ohella. Pääsimme pelauttamaan alakoululaisia, jotka saapuivat paikalle koulupäivän jälkeen, sekä perheitä. Perheen pienimmät oppivat tutussa meressä elävien eläinten nimiä ja vanhempien kanssa keskustelimme meren tilasta.

Paikalle sattui Miia poikiensa Otson ja Aatoksen kanssa.

“Oltiin jo melkein bussipysäkillä matkalla kotiin ja Aatos huudahti surkeana, että ‘unohdettiin käydä kirjastossa!’ ”, hän nauroi.

“Molemmat pojat tykkäävät kovasti käydä kirjastossa. Nähtiin aamulla kuhinaa oven edessä, ja nyt kävi ilmi että sehän olikin teidän opiskelijaporukka valmistautumassa tapahtumaan.”

Miian mielestä on hienoa, että tietoa Itämerestä jaetaan ihmisille. Miia myös pohdiskeli omaa suhdettaan Itämeren suojeluun: “Lähimpään merenrantaan on meiltä vain reilut sata metriä. Meillä on puro joka menee tontin läpi ja siellä näkee kalanpoikasia kasvamassa. Puro virtaa suoraan mereen, ja kyllä sitä ajattelee, että miten esimerkiksi pesuainevedet vaikuttaa kaloihin.”

Miia kertoo kantavansa kortensa kekoon merensuojelussa kulutustottumusten ja arkipäivän valintojen kautta. “Opetan luonnonkosmetiikan valmistamista, ja mietin tarkkaan, että käyttämämme ainesosat ovat ympäristöystävällisiä. Muovipakkausten käyttäminen harmittaa, mutta välillä pitää tehdä harkittuja kompromisseja.”

Pelasimme 3-vuotiaan Aatoksen kanssa erän muistipeliä. Aatos tietenkin voitti.

Pelin jälkeen hän sai valita lempieläimensä infojulisteesta. Pitkän pohdinnan jälkeen valinta osui hopearuutanaan. 

Teksti ja kuvat: Milli Mäntynen ja Elina Suikanen

Raportti tapahtumapäivältä 11.9.2015 / Tiina, Raija & Jiri

Tapahtumatuotannon kurssilla tehtävämme oli toteuttaa tapahtumatuokio UTELE Tunnetko meresi? –tapahtumaan Naantalin kirjastossa. Tapahtumatuokiot ovat osa kampanjaa, jonka tavoitteena on tuoda esille Itämereen liittyvää tutkimusta ja Saaristomeren tilannetta.

Ryhmääni kuului lisäkseni Jiri Hartikainen ja Raija Helle. Jiri oli suunnitellut meriaiheisen sanaristikon, Raija oli valmistellut pinssipajan ja minulla oli Powerpoint –esitys laivaliikenteen vaikutuksista Itämereen / Saaristomereen. Aihe tuntuu tärkeältä, koska meidän kaikkien toiveena on elinvoimainen ja puhdas meri. Aihe koskettaa, sillä uimme, veneilemme, käymme laivaristeilyillä, syömme Itämerestä pyydettyä kalaa, kävelemme sen rannoilla ja hengitämme sieltä puhaltavaa ilmaa. On hyödyllistä tiedostaa, mitä vaikutuksia monenlaisella laivaliikenteellä on mereen, sen eliöstöön ja ihmisiin.

Saavuin aurinkoiseen Naantaliin bussilla Turusta perjantaiaamuna 11.9. Kirjasto on torin vieressä, jossa oli kesäinen tunnelma kauppiaiden valmistellessa myyntiin marjoja, hedelmiä, sieniä, tuoretta leipää, kukkia… Kaksi muuta tiimiä saapui paikalle ja mietimme, miten päivä sujuisi. Kun kurssimme opettaja Riikka Kulmala ja media-alan lehtori Samuel Raunio saapuivat, kävimme lävitse päivän asioita ja aikatauluja ja saimme ohjeita blogikirjoittamiseen. Aamupalaverin jälkeen oli helpompi kohdata päivän haasteet.

Samuel Raunio

Pääsimme kirjastoon klo 10 järjestelemään tapahtumatiloja. Kannoimme sisään Riikan tuomia materiaaleja ja tarvikkeita. Järjestelimme aikuistenosastolla nojatuolit ja pöydät siten, että niillä voisi istua rennosti katsellen seinälle heijastettavaa esitystäni videotykiltä sekä inforuudulta esitystä John Nurmisen Säätiön hankkeista puhtaan Itämeren puolesta. Turun AMK:n vesitekniikan tutkimusryhmällä oli infopöytä, jolla oli mm. secchi-levyjä, joilla mitataan veden näkösyvyyttä sekä tutkimuspoijun vedenlaatua seuraava laite. Laitoimme valmiiksi tarjoilupöydän, jolta asiakkaat voisivat nauttia kahvia, teetä, mehua ja keksejä. Ennen kirjaston avautumista klo 12 Raija ja minä ehdimme käydä kävelyllä meren rannassa ihailemassa Naantalin merimaisemia.

Jiri ja Raija työskentelivät päivän lastenosastolla. Raija oli tuonut pinssikoneen mukanaan, koska oma kone on tuttu työväline. Pinssipaja houkutteli paikalle lapsia. Koneella tehtiin värikkäitä liejutaskurapu-, poiju- ja pyöriäispinssejä. Jirillä oli pöydällä värikyniä ja ristikoita. Sanaristikko oli niin hieno, että Raija pyysi siihen copyright -oikeuden Tapiolan kirjastolle. Minun Powerpointini oli esillä aikuistenosastolla, jossa keskustelin kiinnostuneiden kanssa laivaliikenteen vaikutuksista Itämereen.

Aikuistenosaston tapahtumapisteellä vieraili n. 12 asiakasta klo 15 mennessä, jolloin tapahtumatuokiomme päättyivät. Erityisesti täytyy mainita asiakas, joka oli paikalla puolitoista tuntia keskustellen mm. lähikalahankkeesta, ruokakaloista, Saaristomerestä, öljyvahinkojen vaikutuksista ja torjunnasta. Asiakkaita kävi myös vilkaisemassa tapahtumaa ja juomassa kahvit. :)

Tiinan tapahtumapiste

Tarjoilupöytä

Tutkimusvälineitä

Infoseinä

Haastattelin lyhyesti myös kirjaston työntekijää, jolta tiedustelin, onko asiakkaita ollut tapahtumapäivänä enemmän kuin normaalisti. Hän vastasi, että suunnilleen saman verran. Hän sanoi myös, että tällainen tapahtuma tuo mukavaa vaihtelua tavalliseen työpäivään.

Mielestäni tapahtumapäivä ja ryhmämme osuus sujuivat hyvin. Oli mielenkiintoista käydä kauniissa Naantalissa, ja tapahtumassa oppi myös itse meren suojeluun ja tutkimukseen liittyviä asioita. Kiitokset kaikille tapahtumarikkaasta päivästä!

Teksti ja kuvat: Tiina Alam, Raija Helle ja Jiri Hartikainen

Klorofylli vai kloroformi?

Ristikkoa tekemässä Tunnetko meresi? -tapahtumassa Naantalin pääkirjastossa 11.9.2015

Aallothan ne venettä keinuttaa... hyvä poika! Poika nimenomaan, sillä jostain syystä kaikki meriaiheista sanaristikkoa täyttäneet olivat poikia, enimmäkseen 10-12-vuotiaita sellaisia. Oli siellä yksi tokaluokkalainenkin, joka tiesi meduusat sun muut pyöriäiset kuin Itämeren vettä vaan. Useimpien mielestä ristikko ei ollut liian vaikea eikä liian helppo, vaan juuri sopiva. Klorofylli ei ollut tuttu sana kovinkaan monelle, ja joku taisi muistaa sen kloroformiksi. Ehkä koulussa puhutaan nykyään vain lehtivihreästä? Oli miten oli, nämä kaverit kyllä tunsivat merensä!

Teksti: Jiri Hartikainen, kuva: Raija Helle

Tapahtumanjärjestämistä opiskelijavoimin

Askartelu ei ole vain lapsia varten!

Toukokuussa Naantalin pääkirjasto täyttyi iloisesta sinipaitaisesta kansasta, kun kevään ensimmäinen Tunnetko meresi? UTELE –tapahtuma toi kirjastoon joukon Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman opiskelijoita. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat tapahtuman osana kurssisuoritustaan. Tapahtumaan kuului mm. asiantuntijavierailuita, lasten aktiviteetteja sekä esillä oli koko tapahtuman ajan Itämeri-aiheista infografiikkaa. Myös materiaalit tuotettiin itse yhteistyössä ammattikorkeakoulun vesitutkimusryhmän sekä mainonnan suunnittelun opiskelijoiden kanssa.

Tapahtuman järjestämiseen osallistunut kirjasto- ja tietopalvelun opiskelija Jussi Pajari kertoo tapahtumien suunnittelun ja toteutuksen olleen haastavaa, mutta mielenkiintoista. 

– Hyvin harvalla opiskelijalla oli kokemusta tapahtumien järjestämisestä ennen UTELE-tapahtumaa, joten tapahtuman järjestäminen oli valtaosalle täysin uusi kokemus, Pajari sanoo. 

Erityisenä haasteena hän mainitsee eri kohderyhmien huomioimisen tapahtuman aikataulutuksessa. Kokonaisuudessaan hän pitää tapahtumaa hyvin onnistuneena – myös oppimisen näkökulmasta. Ammattikorkeakoululle ominainen käytännönläheisyys ja tekemällä oppiminen onkin Pajarin mukaan loistava tapa sisäistää asioita.

– Kun opittua teoriaa voidaan soveltaa heti käytännössä erilaisissa opiskelijaprojekteissa, jää asiat huomattavasti paremmin mieleen ja niitä pystyy hyödyntämään myöhemmin työelämässä. Virheiden analysointi ja palautteen läpikäynti tuo lisää itsevarmuutta ja valmistaa pelkkiä teoriatunteja paremmin työelämän haasteisiin.

Jussi Pajari ja Petra Rosenberg infopisteellä

Kiitosta koulutusohjelma saa myös huomion kiinnittämisestä nykyajan kirjastotyön moninaisuuteen. Alan tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa Pajari näkee yhtenä tärkeänä keinona rikkoa sitkeää mielikuvaa kirjastoista kirjavarastoina. 

– Kirjastoalan työntekijän pitää nykyään pystyä toimimaan hyvin erilaisissa tehtävissä. Kirjastoala ei ole koskaan ollut pelkkää kirjojen lainaamista tai niiden hyllyttämistä, mutta sellainen kuva monilla ihmisillä edelleen on. UTELE-tapahtuman tyyppisten projektien avulla voidaan rikkoa ihmisten ennakkoluuloja siitä, että kirjastohenkilökunta vain lainaa ja hyllyttää kirjoja. Tapahtumien järjestäminen tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa tärkeä asia varsinkin yleisten kirjastojen kontekstissa ja uskon UTELE-tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta saadun kokemuksen olevan hyödyllinen työelämässä.

Kirjastoammattilaisen moninainen työnkuva – liejutaskurapuja pyydystämässä

Seuraava tapahtuma Naantalin pääkirjastossa perjantaina 11.9.2015 klo 12-15. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: facebook.com/utelekirjastossa.

Teksti: Jaana Kalliala, kuvat: Tiina Vesalainen

Mitä poijulle kuuluu?

Turun ammattikorkeakoulun tutkimuspoiju. (Kuva: Julia Jukarainen)

Turun ammattikorkeakoulun vedenlaadun tutkimuspoiju sijaitsee Seilin saaren pohjoispuolella. Seuranta-asema mittaa automaattisesti veden lämpötilaa, suolaisuutta, happipitoisuutta, sameutta sekä klorofylli- ja sinileväpitoisuutta neljästi päivässä. Tänä vuonna vedenlaadussa tapahtuvia muutoksia on mitattu jo huhtikuun alusta lähtien.

Jussi Laaksonlaita Turun ammattikorkeakoulun vesitutkimusryhmästä kertoo, että kylmä ja tuulinen kevät sekä alkukesä ovat näkyneet selvästi eri mittausparametreissa: 

– Pintaveden lämpötila nousi tänä vuonna hitaasti, joka näkyy mm. hiukan normaalia vähäisempinä levien kevätkukintoina sekä sinilevien esiintymisessä. Vesimassa myös kerrostui vasta myöhään, jonka vuoksi pohjanläheinen happitilanne on edelleen suhteellisen hyvä. 

Jussi Laaksonlaita huoltaa poijua keväällä 2015. (Kuva: Tiina Vesalainen)

Mitattuja pitoisuuksia voi seurata Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen sivuilla osoittessa: http://saaristomeri.utu.fi/odas/

Teksti: Jaana Kalliala, kuvat: Julia Jukarainen ja Tiina Vesalainen